maanantai 5. marraskuuta 2012

Miltä nyt tuntuu? 3 viikkoa kulunut

Kolme viikkoa tulee täyteen siitä kun saavuin tänne Austiniin. Miltä nyt siis tuntuu ja mimmoset on fiilikset? (Laitoin kuvia viihdykkeeksi, niin ei oo niin tylsä lukea tätä....)

Palmunlehviä, näillä voi miuta huiskutella kun on liian kuuma!

Viime aikoina ihmeellinen väsymys on vaivannut (vai vaivaako se miuta ympäri vuoden..?). Illalla ei meinaa saada unta ja aamulla ei meinaa jaksaa nousta. Ihan kummaa. Eikä viitti sit koko päivää sisällä maata, kun ulkona on mitä upeimmat säät ollu taas viime aikoina. Aurinko on paistanu pilvettömältä taivaalta viime päivinä ja mie oon vähän jopa ruskettunutkin! Aika usein oon tästä sisältä siirtyny tuohon pihalle istumaan ja ollu koneella/neulonu/lukenu jotain. Ihan jees ollu, ei vaan mikään maailman mukavin puupenkki siinä.


Parin viikon sisään on ollu ehkä noin pari,kolme kylmää päivää jolloin piti ihan farkut pukea villatakin ja takin lisäks. Onneks ne on hetkeks takanapäin. Aika hyvät uimakelit olis, mutta tässä lähellä ei tosiaan ole oikein uimapaikkoja. Joillain on omat uima-altaat, mutta ei meillä vaan! Luonnonvesialtailla pitää lähteä joku päivä käymään. Jos sitä uskaltautuis uimaan, siellä vesi on kuulemma aika viileetä...Katotaan vaan uskallanko..Niinku hyvin tiedätte mimmonen vesipeto mie oon kesällä, hah!


Asunto on jo pidemmän aikaa tuntunu kodilta. Kyllä tähän kokolattiamattoon on jotenkin jo tottunu, en kuitenkaan tällästä ottais omaan kotiin. Ilmastointi on edelleen tosi äänekäs, mutta hyödyllinen kapistus. Astianpesukonekin on luksusta, vaikka näin kahdelle tuo neljän hengen astiasto on aika pienehkö. Mie tosiaan hoidan imuroinnin, pyykit ja yleistä siivousta kun tuo herra on töissä ja loppuajan sit lepäilen.

Täällä tulee syötyä jotenkin eri tavalla kuin siellä kotiSuomessa..Aamupalaks tulee puputettua aika usein paahtoleipää (piti pitää jo pari päivää taukoa, kun 2 viikkoa yhteen putkeen oli sitä syöny). Aika paljon ollaan testailtu eri ravintoloita. Löytyy hodaripaikkaa, hampurilaispaikkoja, italialaista, intialaista jne. Ja sen voin sanoa että suomalainen kebab on ihan ainutlaatuista. Se oikee kebab ei oo ihan miun suun makusta! Niinku ehkä Turkissa syötyäni oisin voinu jo todetakin. Kun kerran Amerikassa ollaan niin pitäähän täällä sit testailla kaikkea mitä ei suomessa ole edes nähty.

Bussilla matkustaminen on ihan jees jos ei jaksa kävellä. Se on ilmainen yliopisto-opiskelijoille sekä yliopiston henkilökunnalle. Muilta tosiaan maksaa dollarin (voi sen setelin tunkea sinne bussin masiinaan) tai sitten aika monelta löytyy paperinen bussikortti joka käytetään siellä laitteessa ja se tulostaa kortin taakse että monta matkaa on vielä jäljellä. Itse käytän tuota korttia, kun miulle oli hankittu niitä jo valmiiksi :) Aika monet kulkee myös omilla autoilla, voitte kuvitella millaista täällä on ruuhka-aikaan, kun Lappeenrannassakin se on välillä vähän tuskaista. Ja eipä oikeestaan muuten. Täällä ei ole metroa millä kulkea, niin kävellen pääsee myös aika hyvin eri paikkoihin. (Paitsi kannattaa miettiä hyvin tarkkaan lähteäkö urakoimaan kuumana päivänä jolloin aurinko paahtaa pilvettömältä taivaalta - huh!) 

Näitä samantyylisiä kukkia muistan nähneeni Turkissa myös

Suurkaupungin meininkiä ei sinänsä huomaa - tai ei tunnu ehkä niin isolle paikalle kuin mitä on. Iltasin tuolla kaupungilla saattaa törmätä kaikenlaiseen..yhtenäkin iltana ootettiin bussia, niin yks mieshenkilö alko haastaa toiselle riitaa ja myö yritettiin olla näkymättömiä siinä pysäkillä. Joku nainen soitti sit poliisit paikalle ja en tiedä veikö poliisit sen miehen kun päästiin bussiin kyytiin. Täällä ei oo mikään ihme, jos bussi on täynnä ihmisiä sinne kuskin ovelle asti. Yleensä kuski vaan huutaa että menkää sinne ihan perälle asti (siis ne ketä seisoo). Koita siinä sitten seisoa ja pitää jostain kiinni kun kuski kaasuttaa ja vähän tämän jälkeen pysäyttää kertapysäytyksellä bussin pysäkille. Ei oo helppoa, ei.

Täältä on vaikea löytää sellasta purkkaa niinku Suomessa (xylitol) (ylläri) tai läkerolia - pöh, kun en tajunnu ottaa mukaan! Ja hammastahnat on mitä on..Kaikki meinaa olla jotain valkaisevia golgatetahnoja.

Paikallinen ambulanssi
Täällä muuten roskat lajitellaan ei-lajiteltaviin ja lajiteltaviin. Lajiteltaviin taitaa mennä kaikki pahvit, muovipullot, paperit ja...öö..en oo oikein vielä perillä. No kuiteskin kaikki lajiteltavat heitetään SAMAAN astiaan ja kaikki ei-lajiteltavat sit omaansa. Täällä ei oo mitään pullojenpalautussysteemiä, ni se on ehkä vähän outoa - heittää ne roskiin. Tai siis lajiteltaviin. No kuiteskin. Biojätteet sit syötetään tolla keittiöhirmulle.

Tuli muuten mieleen, että hodaripaikassa on 3 jälkiruokaa, joihin kuuluu pekoni - en osaa kuvitella miksi näitä on edes koskaan kukaan kokeillut..Tietysti kuka tykkää pekonista..Kai se on vähän niinku jenkkien juttu.


No mut yhteenvetona ihan hyvät fiilikset on täällä. Suunnitellaan meiän museoretkiä ja Kalifornian matkaa (joka luultavasti toteutuu marraskuun lopulla). Tulevana viikonloppuna mennään Texas Longhornsin peliin! Jenkkifudista siis! Ja ens viikon perjantaina on vuorossa sitten AEROSMITH!

Jippiaiee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti